Lastentautien tutkimuksen perustaa luomassa

Arvo Ylppö päätti ensimmäisinä vuosina yksin Lastentautien tutkimusrahaston kannatusyhdistyksen rahaston käytöstä. Ensimmäisenä, jo rahaston perustamisvuoden lopulla 1947, hän perusti rahoilla tutkimuslaboratorion Helsingin lastenklinikalle ja palkkasi sinne henkilökunnan.

Ensimmäisten 10 vuoden aikana merkittävä osa yhdistyksen varoista meni laboratorion henkilökunnan palkkoihin ja laitehankintoihin, mutta ne olivat tärkeässä roolissa tutkimustyön käynnistymisen kannalta.

Tutkimuslaboratoriosta kehittyi pieni ja tiivis tiedeyhteisö, joka keskittyi Suomelle tärkeisiin tutkimuskohteisiin. Esimerkiksi vuonna 1949 siellä tehtiin Niilo Hallmanin johdolla laaja ripulitutkimus, johon hän haki oppia Keski-Euroopasta. Suomessa kuoli vuosittain ripuliin yli tuhat imeväisikäistä. Syyksi osoittautui huono maitohygienia.

Vuonna 1962 Lastentautien tutkimussäätiö perustettiin jatkamaan Lastentautien tutkimusrahaston kannatusyhdistyksen toimintaa. Säätiön kantava voima oli yli 40 vuoden ajan professori Niilo Hallman.

Vuosikymmeniä jatkunut ansiokas tutkimustyö on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että 2010-luvun alussa imeväisikäisten eli alle vuoden vanhojen lasten kuolleisuus oli Suomessa vain hieman yli 2 promillea, mikä on pienimpiä maailmassa.

Niilo Hallman – Lastentautien tutkimussäätiön sielu

Lastentautien tutkimussäätiöstä ei voi puhua ilman, että samalla puhuu Niilo Hallmanista. Niin voimakkaasti säätiö henkilöityi Hallmanin sympaattiseen ja vahvaan persoonaan.

Niilo Hallman syntyi 15.7.1916 Kuopiossa. Ollessaan 9-vuotias hänelle tapahtui jotain, mikä saattoi vaikuttaa hänen myöhempään uravalintaansa: hän sairasti aplastiseen anemiaan, joka johti usein kuolemaan. Nuori Niilo vietiin Helsinkiin Arvo Ylpön hoidettavaksi ja hän parani.

Niilo Hallman käsitteli biokemian alaan kuuluvassa tohtorinväitöskirjassaan sitruunahappoa ja oli työnohjaajansa, professori Paavo E. Simolan kanssa lähellä keksiä aineenvaihdunnan keskeisen tapahtumaketjun, sitruunahappokierron. Brittiläinen H. A. Krebs sai samasta aiheesta Nobelin palkinnon vuonna 1953.

Hallmanin uran kannalta merkittävä vaihe oli, kun hän pääsi Rockefeller-säätiön apurahan turvin opiskelemaan Harvardin yliopistoon ja työskentelemään sen lastensairaalan laboratorioon. Yhdysvallat oli lääketieteen nouseva mahtimaa ja Harvard sen paras lastensairaala. Amerikan opit siirtyivät Suomeen, kun Hallman palasi kotimaahan vuonna 1948.

Kun Arvo Ylppö jäi eläkkeelle, Niilo Hallmanista tuli Lastenklinikan ylilääkäri ja samalla Helsingin yliopistn lastentautien professori. Hänen tutkijantyönsä johti vuonna 1956 ensimmäisen suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan taudin, synnynnäisen munuaisrappeuman, löytymiseen. Hallmanin johdolla Helsingin Lastenklinikasta kehittyi kansainvälisesti tunnettu tutkimusyksikkö ja sairaala. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1983.

Onnittelukuva Arvo Ylpön 100-v. syntymäpäiviltä

Niilo Hallmanin henkilökohtainen panos näkyi useilla eri foorumeilla. Hän oli Lastentautien tutkimussäätiön varapuheenjohtajana säätiön perustamisesta 1962 lähtien vuoteen 2007 saakka ja vaikutti monin tavoin säätiön toimintaan ja sitä kautta myös itse tutkimustoimintaan.

Niilo Hallman oli myös kansainvälisesti erittäin tunnettu henkilö. Kansainvälisen toiminnan laajuutta osoittaa se, että hän oli yli 20 järjestön kunniajäsen. Niilo Hallman kuoli 13.1.2011.